Uutta intoa

Olin tänään perhetuttavan 70 synttäreillä. Onnistuin selviämään kohtalaisen vähillä syömisillä päivästä siitä huolimatta. Söin vain salaattia, vähän lihaa ja kalaa. Jälkiruokaa jouduin kuitenkin ottamaan koska en lapsille huonoa esimerkkiä näytä. Joten jouduin tunkemaan sisääni yhden keksin ja palan kakkua. On vähän syyllinen olo, mutta toisaalta olen tosi iloinen etten oksentanut sen jälkeen enkä myöskään ruvennut ahmimaan kotiin tultua.

Huomenna on psykologi ja sen jälkeen menenkin lukemaan ja sitten illalla saan luvan raahata itseni salille. Aion saada itselleni kunnollisen päivärutiinin käyntiin taas. Lääkärillä käynnit sekoittavat sitä pahasti, mutta saan luvan sovittaa ne paremmin lukemiseeni. Nyt on käynyt vähän niin että olen lukenut hyvin niinä päivinä kun ei ole lääkäriä, mutta olen anatanut itselleni vähän luvan laiskotella sellaisina päivinä kun pitää käydä vastaanotolla. Saa nähdä kuinka kauan jaksan puhkua tätä uutta intoa laitta elämäni järjestykseen. Mielialani heittää joskus ylhäältä alas ja taas alhaalta ylös niin nopsaan että en meinaa itsekään pysyä perillä itsestäni. Nyt kuitenkin san suunnata nukkumaan että jaksan aamulla herätä virkeänä ja pirteänä ennen kuutta uuteen aamuun jonka saan luvan aloittaa heti ahkeroiden. Taidan uhota liikaa? Voinhan minä aina kuitenkin yrittää.